Lomaa ja "lomaa"

Olen ihan poikki. Viime viikko oli ihana, tulimme tiistaina maalta omaan kotiin ja nautimme rauhallisista kesäpäivistä. Raikkaita aamuja, kastetta nurmikolla... Aamukahvit ulkona... Hyvän kirjan ja teekupposen kanssa kuistilla, kiikkutuolissa... Grillailua, hyvää ruokaa, viiniä... Ystäviä, kirpputorikierroksia, jäätelöä (Magnumin 5 kisses - jätskeissä olen menossa numerossa 3, joka oli paras tähän saakka!)... Vadelmiakin löytyi omasa pihasta, enää ei harmita etten jaksanut laittaa kasvimaata... Kaikkea niin ihanaa kesäpuuhaa riittää!

En varsinaisesti voi kutsua itseäni kovinkaan osaavaksi viherpeukaloksi. Jos totta puhutaan, en osaa pitää kasveja hengissä. Meillä ei yleensä ole sisäkasveja, koska on turhaa ostaa niitä vain pariksi viikoksi kuolemaan. Kesäkukat kestävät ulkona sen yhden kesän. Ruusujen suhteen minulla kävi kuitenkin tuuri. Ne kukoistavat jo toista kesää aidan vieressä melkein ilman minkäänlaista hoitoa! Anopilta kuulin, että ylijäänyt kahvi ja kahvinpurut kannattaa kipata ruusujen juurelle, joten niin teen aina kun muistan. Eli muutaman kerran kesässä. Muutoin voin jakaa seuraavan hyväksi havaitun ruusujenhoito-ohjeeni: Kesä/syksy/talvi - älä tee mitään. Kevät: leikkaa kuolleet (mustat) varret, eli suurin osa ruusuista pois, ja odota uusien varsien kasvamista ja ihanien, tuoksuvien kukkien puhkeamista. Helppoa!

Meillä on nyt neljä päivää tehty alapohjaremonttia, ja sisään astuttaessa näyttää tältä. Viihtyisää, eikö? Rento lomailu on vaihtunut pölyisiksi ja hikisiksi päiviksi talon alla. Onneksi meillä on ihania ystäviä, joiden luona saamme majailla remontin ajan. Rempasta lisää myöhemmin, nyt viime viikon Carrien päiväkirjat, joka on muuten yllättävän koukuttava, ja sitten unille ja huomenna taas uurastamaan!

Sateisia päiviä

Ensimmäistä lomaviikkoa takana neljä päivää, joista kahtena sään ei voi sanoa varsinaisesti suosineen meitä (riippuu tietysti mistä pitää, jollekulle sellainen +14 on varmasti mitä ihanteellisin lomasää). Ulkona on siis kylmää ja ajoittain myös erittäin märkää. Mutta lomahan on lomaa, oli sää millainen tahansa, joten en ole antanut edes orastavan - tai viime viikolta palaavan - flunssan häiritä. Epävakaisesta säästä huolimatta loma on tähän saakka ollut ihana - on ehditty nähdä paljon rakkaita, poimia ja syödä mansikoita ja mustikoita, saunoa, grillata, juhlia yhdet rippijuhlat sekä synttärit, katsoa leffoja ja lukea. Ja tietysti suunnitella tekemistä tuleville viikoille!

Kävi taas niin perinteisesti, että oletin lämpötilan pysyttelevän ainakin 20 asteen yläpuolella, ja tämä mielessä pakkasin lomavaatteet mukaan. Onneksi mukana on sentään muutama neule, pitkiä housuja taas ei yksiäkään. Onneksi huomenna suuntaamme kaupunkiin, josta ehkä löytyy apua housuongelmaani. Paikalliselhdestä luin että tähän lähelle on avattu liike, joka myy vanhaa tavaraa, kuten Arabiaa, ja vielä kohtuuhinnalla. Jos vain ehditään, on siellä kyllä pakko pyörähtää! Vaikka lupasin, etten nyt hetkeen osta mitään, varsinkaan vanhoja astioita, kai sitä nyt katsomassa voi käydä...

Molemmat ylläolevat kuvat on otettu viime kesänä. Kävin läpi kuviani ja tajusin, että yhdessäkään viime aikoina ottamistani kuvista ei paista aurinko. Joko olen kuvannut erittäin laiskasti tai takatalvi on oikeasti iskenyt. Toivotaan siis lämpimämpää säätä kaikkien lomailijoiden, ja miksei muidenkin, iloksi!

Loma!

Tänään se alkoi - kauan odotettu ja hyvin ansaittu loma! Olo on nyt hieman epätodellinen, en vielä oikein tajua että seuraaviin neljään viikkoon en mene töihin vaan puuhailen jotain ihan muuta. Odotan jo niin näitä lomapäiviä... Aion tavata ystäviä, lukea, nukkua aamuisin pitkään (mutta en niin pitkään että herättyä alkaa ahdistaa, koska suurin osa päivästä meni nukkuessa), lenkkeillä ja vain rentoutua... Sekä tietysti hoitaa kotitöitä, joita vanhassa talossa aina riittää. Juhlistimme tänään loman alkua työkaverini kanssa käymällä lounaalla Erottajan Kahvigallerian kakkubuffetissa. Suosittelen ehdottomasti kaikille kakkujen ja makean ystäville! Olimme odottaneet kakkubuffettia monta viikkoa, ja meillä oli tarkkaan hiottu toimintasuunnitelma - hillitty aamupala, pieni voileipä hieman ennen lounasaikaa (jotta suolaisen jälkeen tekisi mieli makeaa) ja sopiva kävelymatka työpaikalta Kakkugalleriaan (jotta tulisi kunnolla nälkä). Suunnittelimme syövämme molemmat vähintään seitsemän palaa. Hah! Optimismimme syömiskykymme suhteen tuntuu näin jälkikäteen jopa liikuttavalta. Tässä kuva ensimmäisestä annoksestani:

Näin jälkiviisaana voin todeta, että tuo jättimäinen mutta ah niin herkullinen suklaaunelma olisi pitänyt jättää toiselle kierrokselle, ja aloittaa kevyemmillä ja raikkaammilla kakuilla. Toiselle lautaselliselle valitsin vain kahta lajia, joita en niitäkään jaksanut syödä vaan sydän verta vuotaen jouduin jättämään loput lautaselle.

Kaikki lajit olivat herkullisia, samoin kakkujen kanssa tilaamani raparperi-kermatee! Kakkupalat olivat myös todella reilun kokoisia, joten makean nälkä tässä paikassa lähtee taatusti. Kotona sitten odottikin kasa puuta, joka piti halkoa ja kantaa pinoon kuivumaan, joten ainakin osa kakkujen kaloreista sai varmasti kyytiä! Nyt maistuu uni... Rakastan niin tätä fiilistä, kun koko pitkä loma on vielä edessä!

Saikulla

Flunssa iski. Kesällä sairastaminen on muutenkin kamalampaa kuin talvella, onneksi sää sentään on tänään harmaa ja sateinen, joten ei harmita niin paljoa maata sohvalla. Olen yrittänyt helpottaa oloani syömällä sitä mitä tekee mieli, eli suklaakeksejä suklaateen kanssa. Näiden seuraksi vielä Netflixistä Jali ja suklaatehdas niin jo on ihme jos ei olo parane!

Totesin muuten taas todeksi sen, miten hiukset näyttävät parhaimmilta juuri silloin kun tilanne ei erityisesti vaatisi hohdokasta kampausta. Mistä sekin johtuu? Voin valehtelematta sanoa, että onnistuin aamulla kietaisemaan hiukseni täydelliselle nutturalle. Sama ei muuten onnistu koskaan, kun haluaisin tehdä nutturakampauksen töihin tai juhliin, vaan aikaansaannokseni muistuttavat lähinnä räjähtänyttä harakanpesää tai säälittävää rullalle pyöritettyä hiirenhäntää. Onhan se tietysti ihan kiva että edes tukka on hyvin, kun peilistä näkyy kalpea naama, punaiset ja turvonneet silmät ja vuotava nenä. Leffojen lisäksi minulla on viihdykkeenä lehtiä ja viime viikonloppuna kirpparilta löytyneet hömppäkirjat. Ostin ne oikeastaan perjantaina alkavaa kesälomaa silmälläpitäen, mutta ehkä ei haittaa jos luen niitä ihan pikkuisen jo näin etukäteen... Kirjoista toinen on jouluaiheinen, ja koska olen läpeensä jouluihminen, voin hyvin lukea sen näin kesälläkin. Ja eihän jouluun olekaan kuin vajaa puoli vuotta aikaa! Okei, yritän olla aloittamatta jouluhössötystä ihan vielä, joten ei aiheesta sen enempää.

Leffa ehti näitä kirjoitellessa loppua, joten nyt taitaa olla teen ja päikkäreiden vuoro. Unihan on paras lääke? Sain muuten nutturan lisäksi tänään aikaan tämän blogin, katsotaan mitä tästä tulee!