Mummot

Käytiin muutama viikko sitten maalla moikkaamassa mummoja. Mummot on kyllä parhaita. Muistot ja tarinat vanhoista ajoista on mahtavaa kuunneltavaa. Ennen reissua leivoin toisen mummon ohjeella keitinpiirakoita. Ne on siis rasvassa keitettyjä piiraita, joiden sisällä on riisiä. Pienenä mummo teki näitä usein, ja ne oli oikein mun lempiherkku.

Ei näistä nyt tullut yhtä hyviä (eikä nättejä) kuin mummon tekemistä, mutta ihan syötäviä kuitenkin.

Hyvien leipomisvinkkien lisäksi mummoilta on saatu ihania juttuja tänne kotiin.

Kylppärin matto ja samalla tekniikalla (virkkaamalla?) toteutettu kori on jatkuvassa käytössä. Jonain päivänä haluan opetella tekemään tuollaisia itsekin. Mummojen tekemiä villasukkia on myös saatu vino pino. Kaikki on käytössä, ja aina mietin mummoja kun vedän lämpöiset villikset jalkaan. Oppiikohan itse koskaan tekemään samanlaisia? Ala-asteella meidän olisi pitänyt tehdä villasukat. Koko lukukautena sain aikaiseksi vajaa 10 senttiä vartta. Ilmeisesti jälki ei ollut ensiluokkaista, koska mummo purki senkin vähän ja teki langoista mulle sukat, jotka on edelleen tallessa ja käytössä. Hyvä niin.

Huomenna on anatomian tentti, johon on nyt luettu ahkerasti. Luut tuntuu olevan aika hyvin muistissa, mutta lihakset tuottaa mulle jostain syystä vaikeuksia. Niitä on kai enemmänkin kuin suora vatsalihas ja epäkäslihas? Ja tenttiin kun tulee näiden lisäksi monta monta muuta asiaa, alue oli nyt aika laaja. Lukemiset on nyt tältä päivältä kuitenkin luettu, seuraavaksi juoksulenkille ja sitten jotain leffaa.

Ihanaa muuten kun on melkein kevät!

The Fault in Our Stars

Yksi mahtavimpia asioita, mitä voi olla, on hyvä kirja. Luin The fault in our stars:in  alle kolmessa päivässä. Tämä oli juuri sellainen kirja, jota ei voinut laskea käsistään ennen kuin sen oli lukenut kokonaan. Ja sittenkin toivoin, että se olisi vielä jatkunut. Nenäliinapaketti tosin kannattaa tätä lukiessa varata lähettyville, koska tarina todella kaunis, mutta niin surullinen. Kirjaa lukiessa sai tosin myös nauraa, koska surullisesta aiheestaan huolimatta se on myös hauska. Täydellinen paketti siis. Suosittelen.

Eilen saimme vieraita kotipuolesta, veljeni kävi kihlattunsa ja ystävänsä kanssa kylässä. Äiti oli laittanut mieluisia tuomisia...

Karkit on jo syöty, oli hyviä. Nyt on muuten syöty viimeiset joulusuklaatkin. Sen kunniaksi otin tänään viimeisen joulun merkin eli kynttelikön keittiön ikkunalta. Päivällä oli niin valoisaakin jo, että tuntui melkein keväiseltä. Auringonvalo on niin kaunista että innostuin räpsimään kuvia pelkästään hyvän valon takia:

Tänä viikonloppuna en saanut mitään ihmeellistä aikaiseksi... Paitsi luin tuon mahtavan kirjan, onhan sekin jo jotain. Ja nyt on muuten jo helmikuu, eli kevät on taas vähän lähempänä! Nyt vielä jakso Sinkkuelämää ja sitten unille ja kohti uutta viikkoa!

Lukemista

Maanantain tentti meni mielestäni ihan hyvin. Kaukaa viisaana aloin heti tiistaina lukea seuraavaan tenttiin, vaikka siihen on yli kuukausi. Tenttialue on nimittäin laaja. Tällä viikolla mun junalukeminen on siis ollut luuston ihmettelyä. Vähän epäilyttää, miten voin ikinä muistaa kaikkea...

Huomasin myös tänään, että minun täytyy muistaa lukea riittävän pieni alue kerrallaan. Onneksi sain ihanalta ystävältäni tammikuun Trendin, ja kirjakaupasta löytyi vielä The fault in our stars, joten kevyempääkin lukemista on nyt hetkeksi! Tuota kirjaa on kovasti kehuttu, ja ekan luvun perusteella se vaikuttaa juuri sellaiselta kirjalta, joka tekisi mieli lukea yhdellä kertaa loppuun.

Töiden jälkeen kävin kahvilla kaverini kanssa. Ystävien tapaaminen on kyllä parasta! Söin myös talven ekan laskiaispullan! Oli hyvää. Niin hyvää, etten tajunnut edes ottaa siitä kuvaa, vaikka Cafe Esplanadin laskiaispullat olisivat kyllä kuvaamisen arvoisia.

Nyt peiton alle ja uutta kirjaa lukemaan... Ja huomenna on taas perjantai!

Tenttiahdistus

Aamulla se iski. Tenttiahdistus. En-muista-mitään-mistään-paniikki. Vaikka tenttialue oli luettu hyvissä ajoin, ja osa asioista jopa muistissa entuudestaan, tuntui etten enää tiedä edes, mikä on solu. Mikä on ihon tehtävä? Pitää paketti kasassa? Apua. Tehokas kertaukseen käytetty aamu kuitenkin auttoi, ja nyt on taas ihan hyvä olo huomisesta tentistä. 

Toinen hyperventilointia aiheuttanut asia aamulla oli kotityöt. Yleensä meillä minä olen se, joka laittaa tiskit koneeseen ja taas puhtaat kaappeihin, koska en vaan kestä sotkuista tiskipöytää. Jätin siis kapinallisesti tiskit siihen missä ne sattui olemaan, koska hei, MUN täytyy lukea tenttiin! Hurjaa. Sitten ne tiskit siinä pöydällä alkoi ahdistaa. Parempi puoliskoni onneksi tuli hätiin. Ei haitannut edes, että miekkosen tiskaamisen seurauksena meillä on yksi viinilasi vähemmän. 

En yleensä oikein tykkää suomalaisista leffoista, mutta tänään tuleva Kotirauha täytyy ehkä katsoa. Vaikuttaa kuvauksen perusteella ihan kiinnostavalta.

Tämäkin päivä meni hirveän nopeasti. Mulla ei ole mitään kuviakaan tähän laitettavaksi. Voisin tietysti laittaa kuvan piirtämästäni solusta... Muistan asioita parhaiten, kun kirjoitan ne itse ylös, joten piirtelin aamulla itselleni hienon kuvan solun rakenteesta. Ehkä jätän sen julkaisun toiseen kertaan. Vielä ehtii nimittäin lenkille ennen leffaa!

Laiska lauantai

Eilen katsottiin tosi hyvä mutta ahdistava leffa. Valvoin siis yhteen ja katsoin Netflixistä How I met your mother:ia siihen saakka että uni viimein tuli. Huh. Viime viikonloppuna katsottiin Wolf of Wall Street, ja se oli juuri niin hyvä kuin kaikki sanoo. Tyyppi osaa tosiaan myydä.

Viikko meni nopsasti töissä, illat puuhaillessa milloin mitäkin, ja olihan minulla maanantaina koulua. Anatomian alkuluento. Ylihuomenna onkin eka tentti, iik! Onneksi koko tenttialue on jo luettu, ja solujen toiminta, eri kudostyypit ja ihon rakenne suurinpiirtein hallussa. Tuntuu, että pieni kertaus riittää... Ehkä tenttijännitys ja en-muista-mitään-paniikki iskee vasta huomenna?

Muistaakseni tiistaina töistä palatessa oli mun kauniille (ja ihmeen sitkeälle) amaryllikselle käynyt näin:

Onneksi se kukkii ihanasti myös maljakossa. Hieman leikkauspinnan yläpuolelle täytyy kuitenkin muistaa laittaa kuminauha, ettei varsi "kuoriudu".

Tämä päivä hujahti ostoksilla. Suunnitelmissa oli mennä ystävän kanssa illalla jonnekin istuskelemaan, mutta se taitaa nyt jäädä. Olenhan tunnollinen opiskelija, viimeinen tenttiinlukupäivä täytyy hyödyntää ihan täysillä (tai sitten olen vaan vanha). Ihanaa jotenkin kun motivaatio on niin korkealla! Kuinkahan kauan se kestää? Vai onko niin, että kun nyt tuntee olevansa omalla alalla. motivaatio pysyy korkealla koko opiskelun ajan? Aika näyttää...

Rentoa lauantai-iltaa!

Aurinkoinen sunnuntai

Ihana aurinko! Tänä viikonloppuna on kyllä sää suosinut pitkästä aikaa. Petivaatteet on jo kannettu kuistille tuulettumaan päiväksi, kuolevien pölypunkkien kirkumisen melkein kuulee! Aamulenkilläkin tarkeni hyvin, kun vaan laittoi tarpeeksi vaatetta päälle.

Kissalla oli viime viikolla elämänsä ensimmäinen hammaskiven poisto. Vaikka se on jo pian 9 v, on ilman kyseistä operaatiota selvitty tänne asti. Nytkään hammaskiveä ei onneksi ollut paljon, vain poskihampaissa vähän. Raukka oli rauhoituksen jäljiltä koko illan ihan tokkurainen, onneksi seuraava hammaslääkäri on vasta vuoden - kahden päästä. Ehtii ehkä kissaparka siinä ajassa toipua tästä koettelemuksesta.

Olen miettinyt jo vähän kevättä ja puutarhajuttuja. Haluasin tänä vuonna kasvattaa itse ainakin basilikaa, herneitä ja jotain muutakin syötävää. Huomasin muuten sellaisen jutun, että aurinko ja valo ylipäätään on kasveille tosi tosi tärkeää. Allaolevassa kuvassa vasen (mummolta saatu) kukkanen on ollut sijoitettuna ikkunan eteen, toinen (myös mummolta saatu) lipaston päälle johon aurinko paistaa vain aamupäivällä. Ero on aika selvä - ei enää kukkia lipastolle. Anteeksi mummo.

Ai niin, meikän matematiikan tasotesti meni kuin menikin läpi!

Kylmä!

Talvi tuli. Takkaa on poltettu ahkerasti, samoin kynttilöitä. Jälkimmäisiä tosin enemmän tunnelman kuin lämpöenergian vuoksi. Täytyy kyllä sanoa että ulkona on nyt tosi nättiä! Lunta saisi tulla vielä lisää, että pääsisi ladulle. Onkohan se tämä uusi vuosi, kun energiaa tuntuisi nyt olevan vaikka mihin?

Tänään oli toinen koulupäivä. Meillä on ihan huippukiva ryhmä (vai luokka?), ja muutenkin on ollut tosi mukavaa. Tänään oli myös se kauhulla odotettu matematiikan tasotesti. Luulen, että se meni ihan hyvin! Tulosten pitäisi tulla vielä tällä viikolla, joten kovin kauaa ei onneksi tarvitse jännittää. Luultavasti hyvin menneen testin ansioista voisinkin palkita itseni parilla suklaalla!